Pyörävuokraamo Maarianhaminassa sijaitsee aivan laivasataman vieressä. Kun pyörälaukut oli pakattu ja satulat ym. säädetty, pääsi matkamme pyöräilyosuus alkamaan. Päästyämme ulos kaupungista jatkoimme Lemlandin läpi kohti Svinön lauttasatamaa. Matkan varrella ihailimme kauniita peltoja ja maalaismaisemia sekä upeita juhannussalkoja. Poikkesimme myös paikallisen panimon myymälään, jossa oli limonadeja, siidereitä, oluita sekä luntaistuotteita myytävänä.
Iltamyöhään saavuimme Föglöhön, joka on suurin saaristokunta: asukkaita on 509. Myöhäisestä saapumisesta huolimatta majapaikkamme kokki valmisti meille runsaan iltapalan ja sauna lämmitettiin meitä varten. Kyllä kelpasi!
Seuraavana päivänä jatkoimme pyöräilyä Föglön läpi kohti Överön lauttasatamaa. Matkalla kävimme katsomassa Föglön keskiaikaista kivikirkkoa, jonka rakentaminen aloitettiin 1300-luvulla. Sisään emme päässeet, mutta ihastelimme kirkon jykevyyttä ja kauniita istutuksia hautausmaalla. Lossikyydillä ylitimme kätevästi Embarsundin salmen ja pian olimmekin jo lauttasatamassa. Hiukan hämmästyimme, kun Viking Linen laiva yhtäkkiä ilmestyi kapealle väylälle saarten väliin. Siinä kapeikossa se laivaväylä Turku-Maarianhamina kuitenkin kulki.
Parin tunnin lauttamatkalla Kökariin katselimme kauniita saaristomaisemia ja totesimme, että kyllä niitä saaria riittää. Kökar on Ahvenanmaan pienin ja Suomen toiseksi pienin kunta, asukkaita on vain 224. Matkalla majapaikkaan kävimme katsomassa kirkkoa, joka on rakennettu 1700-luvulla vanhan luostarikirkon raunioille ja on sikäli erikoinen, että siinä ei ole tornia lainkaan. Kirkon takaa kallioilta löytyi lintujen tähystyspaikka, josta oli aivan upea näköala merelle. Matkan varrella näimme myös laiduntavia lampaita ja lehmiä, jotka olivat väriltään valkoisia. Hotelliamme vastapäätä komenteli kukko kanalaumaansa, joka juoksenteli pihanurmella. Täällä oli aitoa maalaiselämää!
Kökarista jatkoimme kahdella eri lautalla Kumlingeen, jossa asukkaita 290. Pienestä asukasmäärästä huolimatta Kumlingessa on saariston ainoa apteekki, lentokenttä sekä iso koulu- ja kirjastorakennus. Kylältä löytyi myös osuuskauppa, jonka yhteydessä oli kodinomainen viihtyisä kahvila. Täälläkin kävimme ihastelemassa Kumlingen keskiaikaista kirkkoa, joka on kuuluisa seinä- ja kattomaalauksistaan. Majapaikkoina meillä oli hyvin varustetut mökit saunoineen ja merinäköaloineen. Täällä olisi viihtynyt pitempäänkin.
Viimeisenä pyöräilypäivänä jatkoimme kohti Kumlingen pohjoista lauttasatamaa, josta lautta vei meidät Vårdöhön. Täältä jatkoimme pyöräilyä Bomarsundin raunioille, jonka päälinna on aikoinaan ollut Ahvananmaan suurin rakennus. Se kuitenkin tuhoutui Oolannin sodassa 1854. Vierailukeskuksessa oli mahdollisuus tutustua tarkemmin linnoituksen historiaan. Matka jatkui kohti Kastelholman mahtavaa linnaa, jonka rakennustyöt aloitettiin 1300-luvulla. Hämmästyttävää, miten senaikuisilla menetelmillä on rakennettu niin korkea ja suuri kivirakennus. Linnan lähistöllä lounastimma Strömsö- ohjelmasta tutun kokin ravintolassa Smakbyssä ja vatsat täynnä totesimme, että ruoka ja palvelu oli erinomaista. Illalla saavuimme Maarianhaminaan pitkän, n. 50 kilometriä vastatuuleen, pyöräilyn jälkeen ja varmasti jokainen tunsi itsensä ylpeäksi suoriuduttuaan tästä kunnialla.
Saimme pitää pyörät vielä seuraavana päivänä laivan lähtöön asti, joten ehdimme tutustua Maarianhaminan kauniiseen keskustaan putikkeineen ja kahviloineen. Kaupungin keskusta olikin voittanut vuoden 2024 kaunein keskusta kilpailun.
Pyöräilymatkamme oli varsin onnistunut ilmojenkin puolesta, sillä kertaakaan ei satanut matkan aikana. Kilometrejä meille kertyi n.150, osallistujia oli 11 polkulaista.
